Author Description

<p>Aineettomasta kulttuuriperinnöstä on tullut 2000-luvulla keskeinen käsite. Se kattaa esimerkiksi suullisen perinteen, esittävät taiteet ja sukupolvelta toiselle siirtyvät sosiaaliset käytännöt. Käsite on myös kiistanalainen. Miten ja miksi jotkin ilmiöt nimetään aineettomaksi kulttuuriperinnöksi? Kuka siitä päättää?</p><p>Teos tarkastelee monitieteisesti aineettoman kulttuuriperinnön historiaa ja tulevaisuutta sekä suomalaisessa että kansainvälisessä kontekstissa. Erityisesti käsitellään Unescon yleissopimuksen toimeenpanoa Suomessa. Kokoomateos on suunnattu niin tutkijoille, opiskelijoille kuin kulttuurialan toimijoillekin.</p><p>Teoksessa korostuvat aineettoman kulttuuriperinnön ekologiset, poliittiset ja eettiset ulottuvuudet. Näkökulmia avaavat esimerkiksi suomalaiset perintökohteet, kuten saunominen ja kaustislainen viulunsoitto.</p><p>Abstract (English)</p><p>Intangible Cultural Heritage: Concept, Practice, and Politics</p><p>The UNESCO Convention for the Safeguarding of the Intangible Cultural Heritage (2003) has become a significant factor in shaping global cultural policy in the twenty-first century. It emphasises the role of communities, the intergenerational transmission of traditional phenomena and cultural diversity. Intangible cultural heritage encompasses the practices, descriptions, expressions, knowledge and skills that people identify as part of their own cultural heritage. This collection includes articles that analyse processes related to the safeguarding and production of intangible cultural heritage in Finland and other countries. These processes are multifaceted and can involve contradictions. For instance, the adoption of the international convention can simultaneously empower local actors and perpetuate nationalist discourses and practices.</p><p>Intangible cultural heritage practices are strongly rooted in the past but tightly focused on the present and future. The book presents examples of intangible heritage phenomena and policies aime